Sukista asiaa

Olen erityisesti sukkaneuloja. Ne ovat sopivan pieniä projekteja, eivät vaadi huimia määriä lankaa ja kulkevat helposti mukana. Viime keväänä tehtailin kärjestä aloitettuna useita perussukkia, niitä parhaita käyttää. Opin jopa pitämään toe up -tekniikasta vaikka en vieläkään osaa arvioida kiilalevennysten aloituspaikkaa oikein. Ja sukista tulee usein liian löysät jalan päältä vaikka tykkään enemmän sellaisista napakoista. Niin että sukka on kuin sukka jalassa. ;-)

Mutta mulla on yksi ongelma mun villasukkien kanssa. Ne kuluu puhki about kolmessa kuukaudessa. Ihan atomeiksi kantapäästä ja päkiästä. On kokeiltu eri lankoja, eri materiaaleja. Joo, meillä on laminaattilattiat ja kai mä hiihtelen ympäriinsä. Mutta ottaa silti päähän. Kuin oravaa pakkasessa kun käpy on jäässä. Mikä neuvoksi ?

Galder -sukkaa (Ravelry) aloitin aivan innoissani. Tykkään tosi paljon tuosta palmikkokuviosta ja mielestäni se jatkuu kekseliäästi kantapäässä ja jalkapöydällä. Työnsin ajatuksen Zauberball -langan kestävyydestä huitsin kuikkaan. Langassa on ihanat väriliu´ut (-liukumat tms). Samaa lankaa löytyy varastoista vielä lilana ja sinisenä.

Tämä sukka on muuten Succaplokilla pingotettu. Se oli aivan onneton rytty ennen sitä. Mutta se on silti liian nafti mulle. Ja pitäisi neuloa se toinen.....